Aurinkomerkki ja Leppäkerttu ovat kotimaiset luomumerkit, joihin suomalainen kuluttaja törmää kaupan hyllyllä lähes päivittäin, mutta harva osaa kertoa, mitä ne oikeasti lupaavat. Jos valitset luomukaurahiutaleita, perunoita tai ruisleipää ja haluat tietää, onko tuote suomalaista luomua vai vain Suomessa pakattua, näiden kahden merkin ero kertoo sen nopeimmin. Tämä artikkeli selittää, kuka merkit myöntää, mitä ne vaativat ja milloin niihin voi luottaa.
Kaksi merkkiä, kaksi eri omistajaa
Aurinkomerkki eli ”Luomua – valvottua tuotantoa” on Ruokaviraston hallinnoima merkki. Se on viranomaisen merkki, ja sen käyttö on maksutonta. Merkki kertoo, että tuotteen tuotanto tai viimeinen käsittely on tapahtunut suomalaisen luomuvalvonnan piirissä.
Leppäkerttumerkki on Suomen Luomuliitto ry:n omistama ja myöntämä merkki. Se on järjestön merkki, jonka käytöstä yritys tekee sopimuksen ja maksaa lisenssimaksun. Leppäkerttu on alun perin syntynyt luomutuottajien omasta liikkeestä, ja sen keskeinen viesti on kotimaisuus: tuote on valmistettu Suomessa suomalaisista luomuraaka-aineista.
Kummankaan merkin käyttö ei ole pakollista. Pakollinen on vain EU:n lehtimerkki, joka on vaadittu EU:ssa valmistetuissa pakatuissa luomuelintarvikkeissa heinäkuusta 2010 lähtien. Lehtitunnuksen sisällöstä on oma artikkelinsa: EU-luomumerkki ja lehtitunnuksen merkitys.
Aurinkomerkki ei takaa suomalaista raaka-ainetta
Tämä on alan sitkein väärinkäsitys. Aurinkomerkki näyttää suomalaiselta ja kuulostaa suomalaiselta, joten sen oletetaan tarkoittavan kotimaista viljaa tai marjaa. Näin ei ole.
Aurinkomerkki kertoo valvonnasta, ei alkuperästä. Suomessa pakattu luomuriisi tai -kahvi voi kantaa aurinkomerkkiä, vaikka raaka-aine olisi kasvatettu toisella mantereella. Merkki takaa, että tuotetta valvovat suomalaiset viranomaiset – Ruokavirasto ja ELY-keskukset – ja että EU:n luomuasetuksen vaatimukset täyttyvät.
Alkuperän näkee luotettavimmin lehtimerkin alta. Sen yhteydessä on oltava valvontaviranomaisen koodi (Suomessa FI-EKO-201) ja alkuperämerkintä, esimerkiksi ”Suomen maataloutta”, ”EU-maataloutta” tai ”EU:n ulkopuolista maataloutta”. Maakohtainen merkintä edellyttää, että vähintään 98 % maatalousperäisistä raaka-aineista on peräisin kyseisestä maasta.
Leppäkerttu kertoo kotimaisuudesta
Leppäkerttumerkki on näistä kahdesta tiukempi juuri alkuperän osalta. Merkin saanut tuote on valmistettu Suomessa, ja sen maatalousperäiset raaka-aineet ovat lähtökohtaisesti suomalaista luomua. Monen raaka-aineen tuotteissa sallitaan ainesosia, joita ei Suomessa voi tuottaa, kuten mausteita tai sokeria, mutta pääraaka-aineiden on oltava kotimaisia.
Leppäkerttua näkee tyypillisesti kotimaisissa viljatuotteissa, maitotaloustuotteissa, kananmunissa ja leipomotuotteissa. Merkki on käytössä selvästi harvemmissa tuotteissa kuin aurinkomerkki, koska lisenssi maksaa ja raaka-ainevaatimus rajaa tuontituotteet pois.
Kokenut luomuostaja katsoo ensin lehtimerkin alkuperärivin, sitten leppäkerttua. Jos molemmat kertovat Suomesta, asia on selvä.
Arjen esimerkki: kaurahiutaleet tamperelaisessa marketissa
Tavallinen tilanne Tampereen tai Jyväskylän K-Citymarketissa: hyllyssä on kolme luomukaurahiutalepakettia. Ensimmäisessä on lehtimerkki ja aurinkomerkki, toisessa lehtimerkki ja leppäkerttu, kolmannessa pelkkä lehtimerkki ja teksti ”EU-maataloutta / EU:n ulkopuolista maataloutta”.
Kaikki kolme ovat todennettua luomua. Hintaero voi olla 20-40 % halvimman ja kalleimman välillä. Ensimmäinen voi olla kotimaista tai ei – sen ratkaisee alkuperärivi. Toinen on varmasti suomalaista. Kolmas on sekoitus, jonka viljan alkuperää ei voi tarkemmin päätellä.
Ruohonjuuren, Lifen ja Punnitse & Säästän kaltaisissa ekokaupoissa sama periaate pätee irtotuotteisiin. Irtomyynnissä merkit eivät näy pakkauksessa, joten luomustatus ja alkuperä on kysyttävä myyjältä tai tarkistettava hyllyn tuotekortista.
Kotimaiset luomumerkit eivät koske kosmetiikkaa
Aurinkomerkki ja Leppäkerttu ovat elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden merkkejä. EU:n luomuasetus ei kata kosmetiikkaa, joten luonnonkosmetiikassa käytetään yksityisiä sertifikaatteja, kuten COSMOS, NATRUE tai Ecocert.
Frantsilan, Flow Cosmeticsin tai Aleksin Yrttitarhan tuotteessa voi siis olla kotimaisia luomuyrttejä, mutta purkin kyljessä ei näe leppäkerttua. Weledan tai Dr. Hauschkan tuotteissa NATRUE-merkki on yleinen. Jos kosmetiikkapakkauksessa lukee pelkkä ”luomu” ilman sertifikaattia, väite kannattaa tarkistaa valmistajalta.
Sama koskee tekstiilejä: luomupuuvillan todentaa GOTS ja haitta-aineiden testauksen OEKO-TEX, ei kotimainen luomumerkki.
Yleisimmät virheet luomumerkkien lukemisessa
Ensimmäinen virhe on luottaa pelkkään aurinkomerkkiin, kun haluaa kotimaista. Tuontiraaka-aine voi olla aivan yhtä hyvää luomua, mutta jos ostopäätöksen peruste on suomalainen viljelijä, tieto löytyy muualta kuin auringosta.
Toinen virhe on sekoittaa luomu ja lähiruoka. Suomalainen tavanomaisesti viljelty peruna ei ole luomua, vaikka se olisi naapuritilalta. Ero on käsitelty tarkemmin artikkelissa luomu ja lähiruoka eivät tarkoita samaa.
Kolmas virhe on hyväksyä merkkiä muistuttava kuva. Vihreä lehti, auringonkukka tai sana ”luonnollinen” ilman virallista tunnusta ei kerro mitään todennettua. Vain lehtimerkki, aurinkomerkki ja Leppäkerttu ovat suomalaisessa elintarvikekaupassa luotettavia luomun tunnuksia. Väljien väitteiden tunnistamisesta lisää: viherpesun tunnistaminen.
Milloin merkitön tuote on silti luomua
Kaikki luomu ei kanna kotimaista merkkiä. Pieni luomutila, joka myy porkkanoita REKO-renkaassa tai torilla Pohjois-Savossa, voi olla täysin valvonnan piirissä ilman yhtään pakkausmerkintää, koska pakkaamattomassa myynnissä lehtimerkki ei ole pakollinen.
Tällöin tuottajalta voi pyytää luomutodistuksen tai tarkistaa tilan Ruokaviraston luomuvalvonnan julkisesta rekisteristä. Kunnollinen luomutuottaja näyttää todistuksen mielellään.
Toinen rajatapaus ovat siirtymävaiheen tilat. Tavanomaisesta luomuun siirtyvän pellon sato ei kahden ensimmäisen vuoden aikana ole vielä luomua, vaikka viljelytapa jo olisikin.
Merkintöjen sääntely tiukkenee
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV valvoo, ettei markkinointi ole harhaanjohtavaa. EU:n Green Claims Directive -valmistelu ja jo hyväksytty direktiivi kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä tähtäävät siihen, että yleisluontoiset ympäristöväitteet ilman todennettua perustetta poistuvat pakkauksista.
Luomumerkit ovat tässä vahvoilla. Niiden takana on lakisääteinen valvonta, vuosittaiset tarkastukset ja jäljitettävyys tilalta pakkaukseen. Se erottaa ne itse keksityistä ”eko”- ja ”vihreä”-tunnuksista.
UKK
Onko Leppäkerttu-tuote parempaa luomua kuin aurinkomerkkinen?
Ei luomun laadun osalta. Molemmat noudattavat samaa EU:n luomuasetusta. Leppäkerttu lisää vaatimuksen kotimaisista raaka-aineista ja Suomessa tapahtuvasta valmistuksesta.
Voiko samassa pakkauksessa olla aurinkomerkki ja Leppäkerttu?
Voi. Merkit eivät sulje toisiaan pois, ja kotimaisissa luomutuotteissa ne esiintyvät usein yhdessä EU:n lehtimerkin kanssa.
Miten näen luomutuotteen alkuperän varmimmin?
Lukemalla EU:n lehtimerkin alla olevan alkuperärivin. ”Suomen maataloutta” tarkoittaa, että vähintään 98 % maatalousraaka-aineista on suomalaisia.
Kolme merkkiä, yksi lukujärjestys
Lehtimerkki kertoo, että tuote on luomua. Aurinkomerkki kertoo, että sitä valvotaan Suomessa. Leppäkerttu kertoo, että se on suomalaista luomua alusta loppuun.
Kun kaupassa on kiire, riittää yksi tapa: katso ensin lehtimerkin alkuperärivi ja vasta sitten muut tunnukset. Tämä tottumus syntyy parissa kauppareissussa ja säästää maksamasta kotimaisuudesta, jota pakkaus ei oikeasti lupaa.