
Kompostointi talvella onnistuu Suomessakin, kunhan kompostori, kuivike ja täyttörytmi ovat kunnossa. Moni omakotitaloasukas huomaa ensimmäisen pakkasjakson aikana, että ruokajätekomposti hiljenee, kansi jäätyy kiinni ja keväällä odottaa haiseva, puoliksi hajonnut möhkäle. Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi komposti hidastuu kylmällä, miten lämpökompostoria hoidetaan joulukuusta maaliskuuhun ja mitä tehdä, jos massa ehtii jäätyä.
Miksi komposti hidastuu pakkasella
Kompostin hajotustyön tekevät bakteerit, sienet ja pieneliöt. Ne tuottavat lämpöä, ja hyvin toimivassa kompostissa lämpötila nousee 40-60 asteeseen. Kun massan lämpö laskee alle noin +5 asteen, mikrobien toiminta hidastuu lähes pysähdyksiin.
Pakkanen ei tapa kompostia lopullisesti. Mikrobit lepäävät ja heräävät, kun lämpöä taas on. Ongelma on käytännöllinen: jäätyneeseen kompostoriin kertyy talven aikana kymmeniä litroja hajoamatonta ruokajätettä, joka sulaessaan muuttuu märäksi ja hapettomaksi. Siitä syntyy kevään hajuhaitta.
Talvikompostoinnin tavoite on siis yksinkertainen: pidä mikrobien oma lämmöntuotanto käynnissä niin, että massan ydin pysyy plussan puolella.
Lämpökompostori on talvikompostoinnin edellytys
Avoin kehikko tai eristämätön muovikompostori sopii puutarhajätteelle, joka saa levätä talven yli. Ruokajätteelle sellainen ei käy edes kesällä: jätelain mukaan ruokajäte kompostoidaan suljetussa, ilmastoidussa ja haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa. Kunnan jätehuoltoviranomaiselle tehtävä kompostointi-ilmoitus on ollut pakollinen 1.1.2023 alkaen.
Lämpökompostorissa on eristetyt seinät, kansi ja pohja sekä säädettävä ilmanvaihto. Kotimaisen Biolanin kaltaisten valmistajien ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut mallit maksavat tyypillisesti noin 250-500 €. Mallien eroista ja sijoituspaikan valinnasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa kotitalouden kompostorin malleista ja sijoituspaikasta.
Talvikäytössä sijoituspaikka ratkaisee enemmän kuin kesällä. Kompostori kannattaa sijoittaa tuulensuojaan, mieluiten rakennuksen seinän tai aidan viereen, ja niin lähelle ulko-ovea, että sinne jaksaa kävellä myös tammikuun pimeässä. Pitkä, lumen alle hautautuva polku johtaa siihen, että ämpäri jää eteiseen viikoksi.
Talvirutiini lämpökompostorille
Kokenut kompostoija aloittaa talveen valmistautumisen jo lokakuussa. Kompostoria ei tyhjennetä kokonaan syksyllä, koska lämpimänä pysyvä ja aktiivinen pohjamassa on talven tärkein lämmönlähde. Valmis multa otetaan alaluukusta, mutta keskellä oleva aktiivinen kerros jätetään paikalleen.
Pakkaskaudella toimiva rutiini näyttää tältä:
– Lisää ruokajätettä vähintään 2-3 kertaa viikossa, mieluummin pieninä erinä kuin kerran viikossa ison ämpärillisen.
– Peitä jokainen lisäys kuivikkeella. Nyrkkisääntönä kuiviketta tarvitaan noin puolet tai sama määrä kuin ruokajätettä.
– Pienennä ilmanvaihtoventtiiliä pakkasilla, ettei lämpö karkaa, mutta älä sulje sitä kokonaan.
– Sekoita vain pintakerros, noin 20-30 cm. Syvä kääntäminen pakkasella päästää ytimen lämmön karkuun.
– Seuraa lämpötilaa kompostilämpömittarilla (noin 10-25 €). Yli 20 asteen lukema ytimessä kertoo, että kaikki on kunnossa.
Kuivikkeeksi sopii valmis kompostikuivike, kuivat lehdet, olki tai kutterinpuru. Säkillinen kuiviketta kannattaa varata syksyllä sisälle tai katokseen, koska jäätynyt ja märkä kuivike ei ime nestettä eikä tuo ilmaa massaan.
Kannella oleva lumi ei ole haitaksi, sillä se eristää. Venttiilit ja kannen sarana kannattaa kuitenkin pitää puhtaina, ettei kansi jäädy kiinni ja ilma pääse kiertämään.
Jäätyneen kompostin herättäminen
Pitkä -25 asteen pakkasjakso voi jäädyttää hyvinkin hoidetun kompostin, erityisesti jos täyttö on ollut harvaa. Jäätyneen massan hakkaaminen ei auta. Massa vain rikkoutuu kylmiksi paloiksi.
Toimivampi tapa on aloittaa lämpeneminen pinnalta. Lisää jäätyneen kerroksen päälle tuoretta ruokajätettä ja reilusti kuiviketta, ja kaada päälle muutama litra lämmintä, ei kiehuvaa, vettä. Osa kompostoijista käynnistää pintakerroksen kompostin herätteellä tai pienellä määrällä kananlantaa, joka tuo typpeä ja mikrobeja. Pintakerroksen lämpö etenee vähitellen alaspäin.
Jos komposti ei herää ennen kevättä, lopputulos ei ole katastrofi. Huhtikuussa massa sulaa, ja silloin sitä kannattaa sekoittaa ja lisätä kuiviketta normaalia enemmän, jotta märkyys ja haju saadaan kuriin parissa viikossa.
Yleisimmät virheet talvikompostoinnissa
Liian vähän kuiviketta. Talvella ruokajäte sisältää paljon kosteutta, ja märkä massa jäähtyy nopeasti. Liian märkä komposti on talven tavallisin ongelma, ei liian kuiva.
Biohajoavat pussit kompostoriin sellaisenaan. Moni olettaa, että ”kompostoituvaksi” merkitty pussi hajoaa kotikompostissa nopeasti. Teollisen kompostoinnin standardin EN 13432 täyttävä pussi on suunniteltu laitosten korkeisiin lämpötiloihin, ja kylmässä kotikompostorissa se voi säilyä lähes ehjänä kuukausia. Merkintöjen erot on käyty läpi artikkelissa biohajoavien roskapussien merkinnöistä. Talvella pussi kannattaa tyhjentää kompostoriin ja laittaa itse pussi sekajätteeseen tai repiä se pieniksi paloiksi.
Kompostorin tyhjentäminen syyskuussa. Tyhjä kompostori ei ehdi lämmetä ennen pakkasia, joten sen käynnistyminen voi olla vaikeaa vielä marraskuussakin.
Kompostoituvia tuotteita koskee laajemminkin sama sääntö: ”kompostoituva” ei tarkoita, että tuote hajoaa missä tahansa kompostissa. Vihreäpesua kannattaa varoa, ja siksi on hyvä tarkistaa, onko tuotteella kotikompostoitavuuden sertifikaatti, esimerkiksi OK compost HOME. Aiheesta on kirjoitettu lisää artikkelissa kompostoituvien kertakäyttötuotteiden todellisesta hyödystä.
Kun talvikompostointi ei kannata
Yleisohje toimivasta lämpökompostorista ei päde kaikille. Yhden tai kahden hengen talouden ruokajätettä voi kertyä niin vähän, että isokaan lämpökompostori ei pysy lämpimänä Pohjois-Suomen tammikuussa. Silloin kompostin jäätyminen on lähes väistämätöntä, vaikka hoito olisi moitteetonta.
Tällaisessa tilanteessa on kaksi järkevää vaihtoehtoa. Ruokajätteen voi viedä talven ajaksi kunnan biojäteastiaan, jos sellainen on saatavilla. Toinen vaihtoehto on bokashi-fermentointi sisätiloissa. Bokashi-astia maksaa noin 40-80 €, ja fermentoitu massa siirretään kevään tullen kompostoriin tai maahan.
Myös mökkikompostori on oma tapauksensa. Jos mökillä käydään talvella vain muutaman kerran, ruokajätteen kompostointi siellä on harvoin järkevää, ja mökillä syntyvä biojäte kannattaa tuoda kotiin.
UKK
Voiko ruokajätettä kompostoida talvella tavallisessa muovikompostorissa?
Ei kannata. Ruokajäte on kompostoitava suljetussa, ilmastoidussa ja haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa, ja talvella vain eristetty lämpökompostori pysyy toiminnassa. Eristämätön kompostori jäätyy jo ensimmäisillä pakkasilla.
Mikä on oikea lämpötila talvikompostissa?
Aktiivisen kompostin ytimessä lämpötila on yleensä 30-60 astetta. Talvella ytimen 15-20 astettakin on hyvä tulos. Jos lukema laskee alle +5 asteen, lisää ruokajätettä ja kuiviketta ja pienennä ilmanvaihtoa.
Pitääkö jäätynyt komposti tyhjentää keväällä?
Ei tarvitse. Kun massa sulaa, sekoita se huolellisesti ja lisää kuiviketta. Kompostori palaa normaaliin toimintaan yleensä 2-4 viikossa.
Talvikauden muistilista
Talvikompostin toimintaa pitävät yllä eristetty kompostori, säännöllinen täyttö ja riittävä kuivikkeen määrä. Jätä syksyllä aktiivinen pohjamassa paikalleen, varaa kuivike kuivaan paikkaan ja pidä polku kompostorille auki. Jos talous on pieni tai talvi erityisen kova, kunnan biojäteastia tai bokashi on parempi ratkaisu kuin jäätyvä kompostori.